28.2.2016

Lakeuren mäyrät

Niin se päivä koitti,kun sain jyrsijäliitolta s.postia ja vahvistuksen siitä että kasvattajanimeni on hyväksytty!
Näin alkaa taipaleeni virallisena kasvattajana, joka kuulostaa omaankin korvaankin vielä melkoisen "pelottavalta". Paljon vaivaa nähtiin tämän eteen ja hieno on fiilis, kun viimein saavutti haluamansa.

Katsotaan hieman taaksepäin, vuoteen 2010.
Muistan vieläkin sen päivän, kun lähdimme sen aikaisen mieheni kanssa ajelemaan Seinäjoelta Espooseen, hakemaan rottaa. Perille päästiin ja minua ovella vastassa oli mukava naisimmeinen, Sanna nimeltään. Hän kaivoi dunasta rex turkkisen mäyrä neidin ja olin myyty! En tässä kohtaan osannut edes aaavistaa, että tämä harratus veisi täysin mukanaan. Niin me lähdimme Espoosta ajelemaan takaisin Seinäjoelle, mukanamme Pingu (Ratsian Älä Sano Mitään) , elämäni ensimmäinen badger. Myöhemmin, Pingun kasvaessa syntyi meillä ensimmäinen badger poikue ja se oli menoa se! Sannasta (Ratsian) on ollut alkutaipaleellani suuren suuri apu ja hänelle suuri kiitos tästä! Olen joskus osoittanu Sannaa ja sanonut "On tuon vika, että kämppäni on täynnä mäyriä!" :D Ilman Ratsianeita ei olisi nyt Lakeuren rottasia.



Takaisin vuoteen 2016
Samaisena päivänä, kun kasvattajanimeni hyväksyttiin syntyi myös ensimmäinen poikue nimen alle.
Annen luona kasvaa pesueellinen pieniä irish mukeloita. Vanhempina Lakeuren Orkidealilja ja Lakeuren Lutukka. Tästä alkaakin pienen pieni projekti irishten parissa, katsotaan kuinka tämä prokkis ottaa luonnistuakseen :).

Tästä ompi hyvä jatkaa vuotta eteenpäin!

Lakeuren Anna Kulta Anna, L.Kerkiäväänen Kersa ja L.Paholaisnainen

1 kommentti: